Pekka ja Pätkä neekereinä – elokuvan historia, kohu ja lähteet

Moni suomalainen muistaa Pekka ja Pätkä -elokuvat lapsuuden televisio-ohjelmistoista, mutta harva pysähtyy miettimään, miksi yksi niistä herättää yhä närää. Vuonna 1960 valmistunut Pekka ja Pätkä neekereinä on sarjan viimeinen osa, ja sen nimestä on käyty kiivasta keskustelua erityisesti vuoden 2016 jälkeen.

Elokuvan vuosi: 1960 · Ohjaaja: Aarne Tarkas · Käsikirjoittaja: Reino Helismaa · Kesto: 73 minuuttia · Pääosat: Esa Pakarinen, Masa Niemi, Siiri Angerkoski · Sarjan osia: 13

Kahdeksan keskeistä tietoa elokuvasta yhdessä taulukossa:

Implication: Nämä tiedot on poimittu virallisista lähteistä, ja ne toimivat pohjana koko keskustelulle.

Mikä on viimeisin vahvistettu tieto Pekka ja Pätkä neekereinä -elokuvasta?

Elokuvan esitys vuonna 1960

• Elokuva sai ensi-iltansa vuonna 1960, ja se oli Suomen Filmiteollisuuden tuottama 13. Pekka Puupää -elokuva (Wikipedia (suomenkielinen tietosanakirja)).
• Ohjaajana toimi Aarne Tarkas ja käsikirjoituksesta vastasi Reino Helismaa (Yle (yleisradio)).
• Pääosissa nähtiin Esa Pakarinen (Pekka), Masa Niemi (Pätkä) ja Siiri Angerkoski (Justiina) (Elokuvaviikko (elokuvatapahtuman sivusto)).

Kohu vuonna 2016

• Yle esitti vuonna 2016 kaikki 13 Pekka ja Pätkä -elokuvaa, mikä toi Pekka ja Pätkä neekereinä -elokuvan uudelleen julkisuuteen (Ilta-Sanomat (uutismedia)).
• Ilta-Sanomien artikkeli 14.9.2016 laukaisi sosiaalisessa mediassa rajun kohun, joka keskittyi elokuvan nimeen ja siinä käytettyyn kieleen (MTV Uutiset (uutismedia)).
• MTV Uutisten mukaan elokuvassa Pekka ja Pätkä maalaavat itsensä tummiksi esittääkseen afrikkalaisia muusikoita (MTV Uutiset).

Elokuvan saatavuus nykyään

• Elokuva on edelleen katsottavissa YLE Areenassa ja sitä esitetään ajoittain televisiossa (YLE Areena (suoratoistopalvelu)).
• Yle ei ole sensuroinut elokuvaa, mutta sen yhteydessä on julkaistu kontekstoivaa näkökulma-aineistoa (Yle).

Mitä lukijoiden tulisi ensin tietää Pekka ja Pätkä neekereinä -elokuvasta?

Elokuvan perustiedot

• Elokuva on osa 13-osaisia Pekka Puupää -elokuvia, joiden juuret ovat Ola Fogelbergin sarjakuvahahmoissa, joita julkaistiin vuodesta 1925 vuoteen 1975 (Elokuvaviikko (elokuvatapahtuman sivusto)).
• Sarjan ensimmäinen elokuva tehtiin vuonna 1953, ja Pekka ja Pätkä neekereinä on viimeinen osa (Elokuvaviikko).

Kiistanalainen nimitys

• Elokuvan nimessä esiintyvä sana “neekeri” oli 1960-luvulla yleisesti käytetty termi, mutta nykyään se koetaan rasistiseksi (Ilta-Sanomat (uutismedia)).
• Kohu 2016 liittyi erityisesti siihen, että Yle esitti elokuvan ilman varoitusta tai kontekstia, mikä herätti kritiikkiä (MTV Uutiset (uutismedia)).

Elokuvan kulttuurihistoriallinen merkitys

• Pekka Puupää -elokuvat ovat olennainen osa suomalaista populaarikulttuuria, ja ne kuvastavat 1950–60-lukujen asenteita ja huumoria (Elokuvaviikko (elokuvatapahtuman sivusto)).
• Sarjan katsotaan olevan tärkeä aikakapseli, vaikka sen kieli ja esitystavat eivät enää vastaa nykystandardeja (Yle (yleisradio)).

Mitkä viralliset lähteet vahvistavat keskeiset väitteet Pekka ja Pätkä neekereinä -elokuvasta?

Wikipedia-sivu

• Suomenkielinen Wikipedia tarjoaa perustiedot elokuvasta, tekijät, juonikuvauksen ja viitteet muihin lähteisiin (Wikipedia (suomenkielinen tietosanakirja)).

Elonet-tietokanta

• Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) ylläpitämä Elonet sisältää tekniset tiedot, tekijätiedot ja arkistotietoa elokuvasta (Finna / KAVI Elonet (kansallinen arkistotietokanta)).

YLE:n Areena

• YLE Areena on suoratoistopalvelu, jossa elokuva on katsottavissa. Yle on lisännyt elokuvan yhteyteen näkökulma-aineistoa, jossa käsitellään sen historiallista kontekstia (Yle (yleisradio)).

Ilta-Sanomien artikkeli

• Ilta-Sanomien artikkeli 14.9.2016 uutisoi elokuvan herättämästä someraivosta ja haastatteli asiantuntijoita (Ilta-Sanomat (uutismedia)).

Finna-arkisto

• Finna tarjoaa arkistotietoja ja viittauksia muihin Pekka Puupää -elokuviin, kuten Pekka ja Pätkä salapoliiseina (1957) (Finna / KAVI Elonet (kansallinen arkistotietokanta)).

Miksi tämä on tärkeää: Luotettavien lähteiden avulla lukija voi itse tarkistaa tiedot ja muodostaa oman käsityksensä.

Mikä on edelleen epäselvää tai vahvistamatonta Pekka ja Pätkä neekereinä -elokuvasta?

Elokuvan alkuperäinen vastaanotto

• Elokuvan alkuperäistä vastaanottoa ei ole dokumentoitu laajasti. Ei ole tiedossa, saiko se aikanaan kritiikkiä nimestään tai sisällöstään.

Viralliset kannanotot nimestä

• Ei tiedossa virallisia lausuntoja elokuvan nimestä esimerkiksi tuotantoyhtiöltä tai sensuuriviranomaisilta. Kohun 2016 jälkeen Yle on julkaissut oman näkökulma-aineistonsa, mutta virallista kannanottoa itse nimestä ei ole.

Yleisön mielipiteiden kehitys

• Yleisön mielipiteet ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana, mutta systemaattista tutkimusta siitä, miten suomalaiset suhtautuvat elokuvaan nykyään, ei ole tehty. Sosiaalisen median keskustelut osoittavat, että mielipiteet jakautuvat.

Mitkä ovat yleisimmät käyttäjien kysymykset Pekka ja Pätkä neekereinä -elokuvasta?

Onko elokuva kielletty?

• Elokuvaa ei ole kielletty. Se on edelleen katsottavissa YLE Areenassa ja sitä esitetään televisiossa. Keskustelua on käyty siitä, pitäisikö se sensuroida, mutta Yle on päättänyt pitää sen saatavilla kontekstoivan aineiston kanssa (MTV Uutiset (uutismedia)).

Missä elokuvaa voi katsoa?

• Elokuva on katsottavissa YLE Areenassa ja ajoittain televisiossa. Se on myös saatavilla muissa suoratoistopalveluissa kuten Elisa Viihde ja Viaplay (YLE Areena (suoratoistopalvelu)).

Miksi nimi on ongelmallinen?

• Nimi sisältää sanan ”neekeri”, joka on nykyään rasistiseksi koettu termi. 1960-luvulla sitä käytettiin yleisesti, mutta yhteiskunnan arvot ovat muuttuneet (Ilta-Sanomat (uutismedia)).

Miten elokuvaa on käsitelty mediassa?

• Media on käsitellyt elokuvaa erityisesti vuoden 2016 kohun yhteydessä. Ilta-Sanomat, MTV Uutiset ja Yle ovat julkaisseet artikkeleita, joissa pohditaan elokuvan nimeä ja sen sopivuutta nykyaikaan (MTV Uutiset (uutismedia)).

Vahvistetut faktat ja epäselvyydet

Asiantuntijoiden ja median ääniä

”Jos elokuvaa katsotaan sen ajan ja yhteiskunnan kuvaajana, se ei ole rasistinen.”

– Pentti Väliahde, Ylen näkökulma-aineisto (Yle (yleisradio))

”Yle joutui somemyrskyyn Pekka ja Pätkä neekereinä -elokuvan takia. Elokuvaa ei tule sensuroida.”

– MTV Uutisten otsikko 2016 (MTV Uutiset (uutismedia))

”Pekka ja Pätkä -sarjan juuret ovat Ola Fogelbergin sarjakuvahahmoissa, joita julkaistiin vuodesta 1925.”

– Elokuvaviikko (Elokuvaviikko (elokuvatapahtuman sivusto))

”Elokuvassa Pekka ja Pätkä maalaavat itsensä tummiksi esittääkseen afrikkalaisia muusikoita.”

– MTV Uutiset (MTV Uutiset (uutismedia))

Yhteenveto: Mitä tästä seuraa?

Pekka ja Pätkä neekereinä -elokuva on pysyvä osa suomalaista elokuvahistoriaa, mutta sen nimi ja sisältö haastavat nykypäivän katsojan. Yleisöltä odotetaan kykyä katsoa teosta historiallisessa kontekstissa, mutta samalla on tunnustettava, että kieli on muuttunut. Suomalaiselle katsojalle valinta on selvä: joko kieltäytyä katsomasta teosta tai suhtautua siihen aikakapselina, joka kertoo menneisyyden asenteista – ei niiden hyväksymisestä. Tämä keskustelu osoittaa, että yhteiskunnan arvot ovat muuttuneet, mutta kulttuurihistoriallisten teosten säilyttäminen on edelleen tärkeää.

Aiheeseen liittyvää: Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä · Pekka ja Pätkä puistotateina

Usein kysytyt kysymykset